SALIBANDY HEINOLA RY:N SÄÄNNÖT
1 § Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli:
Yhdistyksen nimi on Salibandy Heinola ry.
Yhdistyksen kotipaikka on Heinolan kaupunki.
Yhdistys on perustettu maaliskuun 17. päivänä vuonna 1984 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.
Seuran kieli on suomi.
Seuran toiminta-alueena on Heinolan seutu.
2 § Seuran tarkoitus:
Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaa ja urheilua, sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa seuran toiminta-alueella siten, että kaikilla on mahdollisuus harrastaa ja osallistua kunto- ja terveysliikuntaan, kilpa- ja huippu-urheiluun, tai näihin liittyvään yhdistystoimintaan edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.
3 § Tarkoituksen toteuttaminen:
Tarkoitustaan seura toteuttaa
1. Tarjoamalla
- kunto- ja terveysliikuntatoimintaa
- kilpaurheilua
- ohjaus-, harjoitus- ja valmennustoimintaa
- tiedotus-ja suhdetoimintaa
- koulutustoimintaa
2. Vaikuttamalla laaja-alaisesti liikunta- urheilu- ja yhdistysasioihin omalla alueellaan
3. Harjoittamalla julkaisutoimintaa
Toimintansa tukemiseksi seura voi
- Ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisista irtainta ja kiinteää omaisuutta, sekä hankkia varoja järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, tavaran- tai rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä bingotoimintaa.
- Voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää, tai taloudellisesti vähäarvoista elinkeinotoimintaa
4 § Seuran jäsenyys muissa yhdistyksissä
Seuran jäsenyyksistä muissa yhdistyksissä päättää yhdistyksen kokous.
Seura ja seuran jäsenet sitoutuvat noudattamaan niiden järjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä seura on.
5 § Seuran jäsenet
Seuran jäseneksi voi johtokunta hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.
Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi johtokunta hyväksyä 18-vuotta täyttäneen henkilön.
Seuran juniorijäseneksi voi johtokunta hyväksyä alle 18-vuotiaat nuoret ja lapset.
Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua johtokunnan esityksestä henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa.
Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön.
Kannattajajäseneksi voi seuran johtokunta hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun.
6 § Seurasta eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle, taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.
7 § Jäsenen eronneeksi katsominen
Johtokunta voi katsoa jäsenen eronneeksi seurasta, jos jäsen on jättänyt kuusi kuukautta sitten erääntyneen jäsenmaksun maksamatta.
8 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet
Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä, urheilun eettisiä periaatteita, kulloinkin voimassa olevaa kansainvälistä ja kansallista antidopingsäännöstöä ja kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä, sekä kansainvälisen olympiakomitean antidopingsäännöstöjä. Edellä mainittujen sääntöjen vastaisesta toiminnasta rangaistuksena on varoitus, pelikielto, sakko, enintään kahden vuoden toimintakielto seuran toiminnasta tai erottaminen yhdistyksestä, ellei kansallisen tai kansainvälisen lajiliiton tai voimassa olevasta antidopingsäännöstöstä muuta johdu.
Johtokunta päättää erottamisesta ja muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista.
Erottamis- ja kurinpitopäätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty hänelle kirjatussa kirjeessä.
Erotetulla ja kurinpitopäätöksen kohteella ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.
Johtokunta voi rangaista ja/tai erottaa jäsenen
- Jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta
- Ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan
- Toimii vastoin näitä sääntöjä
-Toimii vastoin seuran tarkoitusta
-Toimii vastoin urheilun eettisiä periaatteita
Doping rikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä. Seuran jäsen voi joutua korvaamaan doping rikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle.
Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on
- Urheilulle vieraiden aineiden käyttö
- Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen
- Julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena
- Alkoholin ja huumausaineiden käyttäminen seuran tapahtumassa
- Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin
Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa.
- Väkivalta
- Törkeä kielenkäyttö
- Epäasiallinen arvostelu
- Tuomarin harhautus ja muu sääntökikkailu
- Kiusaaminen
Urheiluhuijaus
- Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
- Loppu- tai varsinaisen peliajan tuloksesta etukäteen sopiminen
Vedonlyönti
- Vedonlyönti omasta kilpailusta
- Vedonlyönti omasta kilpailusta toisen puolesta Lahjonta
- Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi.
Sukupuolinen häirintä seuratoiminnassa tai sen ulkopuolella
Joukkueen valmentajilla, joukkueenjohtajalla tai huoltajalla on oikeus käyttää kurinpitotoimia pelaajaa kohtaan, mikäli pelaaja
a) häiritsee harjoituksen tai ottelun kulkua esimerkiksi puhumalla ohjeiden antajan päälle tai tönimällä toista pelaajaa ohjeiden annon aikana tai harjoitusten aikana
b) nimittelee joukkuekaveriaan
c) käyttäytyy uhkaavasti (esim. heittelee mailaa, huutaa, kiroilee)
d) varastaa joukkueen jäsenten tavaroita tai rahaa
e) käyttäytyy sopimattomasti (esim. huutelee asiattomuuksia) omaa joukkuetta, vastustajaa, tuomaria tai yleisöä kohtaan.
Joukkueen aikuisilla on velvollisuus puuttua myös yhteisesti sovittujen sääntöjen vastaisesti käyttäytyvän aikuisen toimintaan. Esimerkiksi tuomareille tai vastustajille asiaton huutelu on aikuisilta täysin kielletty. Joukkueen aikuisilta odotetaan lempeää, mutta ankaraa otetta pelaajien kohteluun: pelaajalla on oikeus tulla kuulluksi kurinpitotilanteessa ja kertoa asiasta oma näkemyksensä viimeistään sitten, kun pelaaja on rauhoittunut.
Pelaajia tulee kohdella asiallisesti myös siinä tilanteessa, että he käyttäytyvät huonosti.
Kurinpito käytännössä:
Asiattomasta käytöksestä annetaan aluksi
a) suullinen huomautus ja kehotetaan pelaajaa korjaamaan käyttäytymistään kertoen, millä tavalla käyttäytymistä pitää korjata
b) suullinen varoitus jäähystä:
mikäli pelaajan käyttäytyminen ei korjaannu, joutuu hän jäähylle viideksi minuutiksi. Kerrotaan samalla, mikä käyttäytyminen on ollut huonoa ja miten käyttäytymistä pitää korjata.
c) 5 min jäähy.
Jäähy suoritetaan siten, että joku joukkueen aikuisista on katsomassa pelaajan perään kentän ulkopuolella. Jos harjoituksissa on vain yksi aikuinen, tulee jäähy suorittaa kentän laidalla. Samalla tulee keskustella aiheesta pelaajan kanssa ja kertoa hänelle, että jos pelaaja jatkaa jäähyn jälkeen ei-toivottua käyttäytymistä, hänet poistetaan harjoituksista välittömästi.
d) pelaajan edelleen jatkaessa huonoa käytöstä, poistetaan hänet harjoituksista välittömästi. Jos pelaaja poistetaan harjoituksista, on joukkueen taustahenkilöiden oltava yhteydessä pelaajan huoltajiin.
Tarvittaessa asiasta järjestetään palaveri yhdessä vanhempien kanssa ja palaverissa on aina oltava mukana seuran puheenjohtaja, valmennuspäällikkö, tai toiminnanjohtaja. Jos pelaaja poistetaan harjoituksista, on asiasta ilmoitettava aina seuran puheenjohtajalle, valmennuspäällikölle ja toiminnanjohtajalle. Myös vanhemmille selvitetään, mikä on ollut ei toivottua käyttäytymistä ja mikä on toivottavaa käyttäytymistä, että harrastus voi jatkua turvallisesti ja mukavasti kaikkien osapuolten näkökulmasta. Lisäksi kerrotaan huoltajille seuraamukset ei-toivotun käyttäytymisen jatkumisesta.
e) mikäli pelaaja käyttäytyy harjoituksista tai pelistä poistamisen jälkeen kuukauden sisällä siten, että hänet poistetaan harjoituksista tai peleistä, saa hän automaattisesti viikon harjoittelu-/ ja pelikiellon. Mikäli viikon pelikiellon jälkeen käyttäytyminen toistuu, jatketaan harjoitus- ja pelikieltoa kuukauden ajan tapahtuneesta.
Pelikielloista tulee aina ilmoittaa kotiin, seuran puheenjohtajalle, valmennuspäällikölle ja toiminnanjohtajalle
f) Pelaajalla on aina oikeus palata harjoituksiin joukkueen täysivaltaisena jäsenenä ja hänelle on annettava mahdollisuus jatkaa joukkueen mukana ilman rasitteita aiemmasta käyttäytymisestä, kun pelikielto on päättynyt. Kurinpitotoimien alainen pelaaja maksaa edelleen seuran maksut normaalisti kurinpitotoimien ajan eli harjoitus- ja pelikielto ei johda kuukausimaksujen alentamiseen tai poistamiseen.
9 § Toiminta-, liittymis- ja jäsenmaksut
Varsinaisilta jäseniltä ja juniorijäseniltä kannettavien toiminta-, Iiittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain seuran syyskokous.
Kunniajäseniltä, kunniapuheenjohtajalta ja johtokunnan jäseniltä ei peritä maksuja.
Joukkue maksaa toimihenkilöidensä jäsenmaksut johtokunnan kausittain määrittämään yhteishintaan. Johtokunta määrittää maksun suuruuden joukkueittain, mutta se ei voi olla suurempi kuin jäsenmaksu kolminkertaisena.
Osallistuakseen seuran järjestämään toimintaan, on henkilön oltava seuran jäsen ja jäsenmaksu suoritettuna. Pois lukien seurassa rinnakkaisedustuksella pelaavat ja seuran järjestämiin maksuttomiin tapahtumiin osallistuvat henkilöt.
10 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään maalis- toukokuussa ja syyskokous loka- joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta.
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta seuran internetsivuilla, tai lähettämällä kokouskutsu jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
11 § Kevät- ja syyskokous
Kevätkokouksen asiat
1. Avataan kokous
2. Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat
3. Todetaan läsnä olevat äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Esitetään johtokunnan laatima vuosikertomus ja tilinpäätös, sekä tilintarkastajan antama lausunto, tai toiminnantarkastajan antama toiminnantarkastuskertomus
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toiminta-, Iiittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
9. Päätetään kokous
Syyskokouksen asiat
1. Avataan kokous
2. Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat
3. Todetaan läsnä olevat äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Esitetään toiminta-, liittymis-, jäsen-, ja kannattajajäsenmaksun suuruus kevätkokoukselle
6. Päätetään jäsenyydestä muissa järjestöissä ja yhteisöissä
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio
8. Valitaan jäsenten keskuudesta johtokunnan puheenjohtaja
9. Valitaan johtokunnan muut jäsenet ja varajäsenet
10. Valitaan yksi tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja ja varatilintarkastaja tai varatoiminnantarkastaja
11. Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä
12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
13. Päätetään kokous
Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä johtokunnalle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta.
12 § Seuran ylimääräinen kokous
Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää, tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä johtokunnalle kirjallisen esityksen.
Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.
13 § Pöytäkirja
Seuran, sen johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava. Johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti, tai seuraavassa kokouksessa.
14 § Äänestys
Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.
Jokaisella Iiittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoista vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, juniorijäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla, kannattajajäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.
15 § Seuran hallinto
Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja, kuusi- kahdeksan jäsentä ja yksi-kaksi varajäsentä. Johtokunnan toimintakausi on kalenterivuosi. Johtokuntaan valitaan sekä miehiä että naisia, ellei erityisiä syitä ole.
Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunta valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi, tai kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.
Johtokunnan tehtävänä on erityisesti
- Toteuttaa seuran kokouksen päätökset.
- Johtaa ja kehittää seuran toimintaa.
- Valita tarvittavat jaostot, valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat.
- Vastata seuran taloudesta.
- Pitää jäsenluetteloa.
- Tehdä seuran tilinpäätös ja vuosikertomus.
- Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten.
- Hoitaa seuran tiedotustoimintaa.
- Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista.
- Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan.
- Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä.
- Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.
- Luovuttaa tilit tilintarkastajalle tai toiminnantarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen kevätkokousta.
16 § Tilivuosi
Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.
17 § Nimenkirjoittajat
Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai sihteeri. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.
18 § Jaostot
Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran johtokunta vahvistaa jaoston tekemät oikeustoimet.
19 § Sääntöjen muuttaminen
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
20 § Seuran purkaminen
Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.
21 § Seuran varojen luovuttaminen
Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toiminta- alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt.
Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.
22 § Saavutetut jäsenoikeudet
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
23 § Yleiset pelisäännöt
Oma ikäluokka on ensisijainen joukkue.
Lisäpelejä ja harjoitusta vanhemmasta ikäluokasta, mutta vain valmentajien yhteisestä päätöksestä. Vanhempaan ikäluokkaan pääsääntöisesti siirtyminen edellyttää seuran johtokunnan erillistä päätöstä. Pelatessa tai harjoitellessa useammassa eri ikäluokassa maksetaan kunkin joukkueen erikseen määrittämä kohtuullinen maksu, joka kattaa matka-, sali- ja valmennuskulut.
Pelimatkoille tulee nimetä matkanjohtaja, joka vastaa joukkueen liikkumisista tapahtumissa. Pääsääntöisesti tämä on joukkueenjohtaja.
Sellaisen junioripelaajan, joka on täyttänyt maksuvelvoitteensa siirtymistä toiseen seuraan ei tule vaikeuttaa missään vaiheessa pelikautta. Vanhalla joukkueella on kuitenkin vapaan siirtoajan ulkopuolisissa siirroissa halutessaan oikeus korvaukseen, joka kattaa kyseessä olevalle kaudelle suunnitellusta kausimaksusta 50%. Pois lukien paikkakunnalta muutto